Tässä selitämme sanoja joita
Aspenin maailmassa esintyy

2T

Kaksitahtimoottoreissa käytettävä bensiini, joka sisältää erityisesti ilmajäähdytteisiin moottoreihin kehitettyä kaksitahtiöljyä.

4T

Bensiini nelitahtimoottoreihin (voidaan tarvittaessa myös sekoittaa kaikentyyppisten kaksitahtiöljyjen kanssa).

Aldehydit

Aldehydejä muodostuu palamisen aikana, ja niitä on pakokaasuissa. Aldehydit ovat haihtuvia aineita, ja ne voivat pieninä pitoisuuksina ilmassa helposti ärsyttää silmiä ja hengityselimiä sekä aiheuttaa ihoallergiaoireita.

Alkylaatti

Erittäin puhtaassa muodossa olevaa bensiiniä, joka ei sisällä lähes lainkaan terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineksia, kuten bentseeniä, aromaatteja, krakattuja ainesosia eikä rikkiä. Alkylaatin ominaisuudet määräytyvät täysin parafiinien perusteella. Kun tavallinen bensiini koostuu noin sadasta erilaisesta ainesosasta, alkylaatissa niitä on vain kymmenkunta. Tarkemman kuvauksen löydät otsikon "Mitä on ympäristöbensiini?" alta.

Rikastuminen

Ihmisen keho ei pysty poistamaan elimistöstään joitakin aineksia, koska niitä on vaikea hajottaa osiin. Tällaisten ainesten pitoisuudet elimistössä kasvavat sen vuoksi jatkuvasti ja niitä kerääntyy kehoon. Esimerkkejä tällaisista aineista ovat raskasmetallit, kuten elohopea, kadmium ja lyijy, sekä synteettiset aineet kuten PCB, DDT ja dioksiinit. Rikastuminen ravintoketjussa merkitsee sitä, että mitä ylemmäksi ravintoketjussa noustaan, sitä suuremmaksi käy elimistöön kerääntyneiden häviämättömien aineiden pitoisuus. Ravintoketju alkaa biomassasta, jota kasvinsyöjälajit käyttävät. Kasvinsyöjät ovat puolestaan lihansyöjien ravintoa. Ravintoketjun huipulla ovat suuret lihansyöjät, kuten ihmiset. Myrkyt kumuloituvat ja lisääntyvät ravintoketjun joka portaassa. Sen vuoksi ympäristömyrkyt vaikuttavat yleensä ensin suuriin lihansyöjiin, kuten hylkeisiin ja petolintuihin. Ihmiskudos sisältää ympäristömyrkkyjä jo sikiövaiheessa.

Bentseeni

Aromaattinen hiilivety, jota pidetään bensiinin ja pakokaasujen sisältämistä yksittäisistä hiilivedyistä terveydelle kaikkein haitallisimpina. Se on yksi suhteellisen harvoista aineista, jotka kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (International Agency for Research on Cancer, IARC) on luokitellut ihmisen karsinogeeniksi. Bentseeni on muiden aromaattisten hiilivetyjen tavoin myös ympäristölle haitallinen, ja se vaikuttaa rikastumisensa vuoksi jopa vesiorganismeihin. Bentseeni kiihdyttää otsonin muodostusta ilmakehän alimmissa kerroksissa, ja sen reaktiivisuus otsoninmuodostuksen kannalta luokitellaan keskitasoiseksi tai heikoksi.

Bensiini

Bensiini koostuu suuresta määrästä hiilivetyjä, joista jokaisen ominaisuudet sekä terveys- ja ympäristövaikutukset ovat erilaiset.

Bioakkumulaatio

Ainesten kertyminen elimistöön. Katso Rikastuminen.

Biohajoava

Tarkoittaa, että aine hajoaa luonnossa, mutta hajoamisaika voi vaihdella äärimmäisen paljon. Joissakin tapauksissa se voi kestää satoja vuosia.

Sakkaumat (karsta)

Krakatun aromaattipitoisen bensiinin ja heikkolaatuisen voiteluöljyn yhdistelmät aiheuttavat usein karstan muodostumista. Karsta voi tukkia kaksitahtimoottorin suuttimet ja polttoaineensyötön sekä haitata moottorin kaasunvaihtoa. Nelitahtimoottorissa häiriöille ovat alttiimpia päästöventtiilit ja palokammio.

Ekotoksisuus

Myrkyllisyys tai muulla tavoin ympäristölle haitallinen.

Esteri

Orgaanisten yhdisteiden ryhmä, joka syntyy alkoholin ja hapon reagoidessa toisiinsa ja luovuttaessa vettä. Estereillä on runsaasti käyttösovelluksia esimerkiksi liuottimissa, öljyissä ja muovien pehmennysaineina sekä muovien raaka-aineina.

Fosfaatti

Eräs vettä pehmentävä aine (kompleksointiaine), joita käytetään erilaisissa pesu- ja puhdistusaineissa. Fosfaatti on yksi Ruotsin tavallisimmista kompleksointiaineista. Fosfori on eläville organismeille (kasveille ja eläimille) välttämätön ravinnesuola. Vesistöjen liiallinen fosfaattipitoisuus johtaa ylilannoitukseen ja aiheuttaa järviemme ja meriemme rehevöitymistä. Ei vaaranna vesistöjä muuten kuin lannoittavien ominaisuuksiensa puolesta.

Fosfonaatti

Eräs vettä pehmentävä aine (kompleksointiaine), joita käytetään erilaisissa pesu- ja puhdistusaineissa. Fosfonaatit ovat voimakkaasti kompleksoivia aineita, joita ei luokitella helposti eikä vaikeasti hajoaviksi. Fosfonaatit ovat myrkyllisiä leville. Aiheuttavat ongelmia, koska ne voivat lisätä raskasmetallien mobilisoitumista.

Tavallinen bensiini

Tavallinen bensiini tuotetaan jalostamalla raakaöljystä. Eri osia käsitellään eri tavoin, minkä jälkeen ne yhdistetään. Tavallinen bensiini sisältää satoja yksittäisiä ainesosia, joiden ominaisuudet suorituskyvyn, terveysvaikutusten ja ympäristövaikutusten suhteen vaihtelevat huomattavasti. Monet ainesosista ovat ihmisille ja ympäristölle erittäin vaarallisia.

Hartsi

Hartsi on helposti liukeneva keltamusta kiinteä aine, joka syntyy epästabiilien, usein krakattujen, hiilivetyjen polymerisaation tuloksena. Hartsi saattaa tukkia polttoainejärjestelmän suodattimia ja suuttimia.

Nakutus

Tavallisesti polttoaineen polttaa moottorissa sytytystulpan kipinästä leimahtanut liekki, joka etenee palotilassa tasaisella nopeudella (10–30 m/s), kunnes polttoaineen ja ilman seos on käytetty loppuun. Palamisen aikana palamaton jäännöskaasu puristuu liekin edellä ja sen lämpötila nousee. Jäännöskaasu saattaa syttyä itsestään tai palaa hehkumalla ja palaa niin nopeasti (300–500 ms/s), että syntyy paineisku, joka ilmenee moottorista kuuluvana nakutuksena. Tavallisessa palamisessa energia saadaan hyötykäyttöön, kun taas hallitsematon palaminen aiheuttaa nakutusta ja kumoaa tavallisen palamisen hyödyllistä energiaa. Nakutus saattaa myös vahingoittaa moottoria.

Hiilidioksidi (CO2)

Hiilidioksidia syntyy mm. hiilen ja öljyn palamistuotteena. Aiemmin sitä pidettiin vaarattomana. Nykyään tiedämme, että hiilidioksidi edistää kasvihuoneilmiötä.

Hiilioksidi (hiilimonoksidi, CO)

Hiilioksidi on tappavan myrkyllinen palamistuote. Kaasu on hajuton ja näkymätön.

Hiilivety (HC)

Hiilivety on yleisnimitys kemiallisille yhdisteille, joiden perusainesosina ovat hiili ja vety. Hiilivetyjä käsitellään usein yhtenä yhdisteenä, vaikka hiilivetyryhmien ominaisuudet itse asiassa vaihtelevat suuresti, samoin kuin niiden vaarallisuus. Myös ryhmiin kuuluvien yksittäisten hiilivetyjen ominaisuudet vaihtelevat. Hiilivetyjä joutuu ihmisen elimistöön pääasiassa hengityksen kautta. Noin puolet sisäänhengitetyistä hiilivedyistä päätyy verenkiertoon keuhkojen välityksellä ja kulkeutuu kudoksiin. Koska hiilivedyt ovat rasvaliukoisia, ne kertyvät elimistön rasvapitoisiin kudoksiin, kuten hermokudoksiin. Ne voivat aiheuttaa päänsärkyä tai vahingoittaa keskushermostoa ja johtaa lopulta syövän tai leukemian puhkeamiseen. Hiilivedyt voidaan jakaa tiettyihin tyyppeihin, kuten alkaaneihin, joihin kuuluvat isoparafiinit, tavalliset parafiinit ja nafteenit (sykloalkaanit), tyydyttymättömiin olefiineihin (alkeeneihin) ja aromaatteihin, joiden renkaissa kuusi hiiliatomia on kiinnittynyt erikoissidoksella toisiinsa.

Kompleksointiaineet

Epäpuhtaudet ja kova vesi sisältävät runsaasti kalsiumia ja magnesiumia. Tästä syystä pesuaineen anionitensidit eivät toimi, jolloin pesutulos huononee käytettäessä samaa pesuainemäärää. Vedenpehmennin poistaa siitä kovuuden sitomalla kalsium- ja magnesiumionit eli kompleksoimalla ne. Siksi vedenpehmennintä kutsutaan kompleksointiaineeksi. Jotkin kompleksointiaineet ovat vaikeasti hajoavia. Siksi voimakkaiden kompleksointiaineiden epäillään voivan mobilisoida raskasmetalleja, koska ne voivat näin helpommin läpäistä puhdistamot ja päästä luontoon. Pehmentimet, joilla katsotaan olevan eniten tällaisia ominaisuuksia, ovat EDTA ja fosfonaatit. Vaihtoehtona pehmentimien käytölle pesuaineessa pidetään veden pehmentämistä ennen pesua esimerkiksi ioninvaihtosuodattimen avulla. Esimerkkejä eri kompleksointiaineista ovat EDTA, fosfaatit (natriumtrifosfaatti, tetrakaliumpyrofosfaatti), fosfonaatit/fosfonihapot, karboksylaatit, NTA (nitrilotriasetaatti), polykarboksylaatit, zeoliitit.

Krakatut ainesosat

Krakatut ainesosat aiheuttavat moottorin toimintahäiriöitä ja lyhentävät polttoaineen varastointiaikaa. Ne ovat vaarallisia terveydelle ja ympäristölle. Yhdisteet ovat erittäin reaktiivisia ja kasvattavat ilmakehän alimpien kerrosten otsonipitoisuuksia. Krakatut ainesosat voivat reagoida myös elimistössä ja muodostaa syöpää aiheuttavia ainesosia. Katso myös krakkaus.

Krakkaus

Tämä on viime aikoina kehitetty prosessi, jolla raakaöljystä pyritään tuottamaan enemmän bensiiniä. Alkuperäinen moottoribensiini oli murto-osa raakaöljystä. Se valmistettiin yksinkertaisella tislausmenetelmällä. Autoilun yleistyessä jatkuvasti yleistyy myös bensiinin kysyntä, ja vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisestä tuli välttämätöntä. Krakkauksessa paksun öljykerroksen (= raskaat molekyylit, joiden hiiliketjut ovat pitkiä) sisältämät hiilivedyt pilkotaan pienemmiksi eli krakataan. Tulokseksi saadaan pieniä, lyhyitä hiiliketjuja, joita voidaan käyttää bensiininä. Tämän menetelmän haittapuolena on, että katkotut ketjut pyrkivät korjaantumaan itsestään ja muodostavat erittäin herkästi siteitä keskenään. Siksi niitä kutsutaan reaktiivisiksi. Krakkausprosesseja on useita. Katalyyttinen krakkaus tapahtuu suhteellisen pienellä paineella melko matalassa lämpötilassa. Tuloksena saatu bensiini sisältää suuria määriä tyydyttymättömiä hiilivetyjä, joiden oktaaniluku on suuri. Katalyyttinen krakkaus on suhteellisen kallista. Vetykrakkaus on sitäkin kalliimpi menetelmä. Siinä tyydyttymättömät hiilivedyt kyllästetään korkeassa paineessa vetykaasua sisältävässä umpiossa. Molempia menetelmiä käytetään tavallisen bensiinin ja dieselin valmistamiseen.

Ilokaasu (N20)

Ilokaasua eli dityppioksidia muodostuu vähäisinä määrinä autojen katalysaattoreissa. Kaasu vaikuttaa erittäin voimakkaasti kasvihuoneilmiöön. Ilokaasua käytetään kivun lievittämiseen esimerkiksi synnytyssairaaloissa.

Ilmakehän otsoni

Otsoni on erittäin myrkyllinen kaasu, joka aiheuttaa keuhkojen vajaatoimintaa, yskää, rintakipua ja hengenahdistusta. Ilmakehän otsoni vaikuttaa viherkasveihin ja sen uskotaan olevan yksi syy metsien kuolemiseen. Kaasu vahingoittaa myös viljelykasveja, kuten pinaattia, salaattia, vehnää ja perunaa ja voi johtaa sadon menetyksiin.

Höyrynpaine

Höyrynpaine kertoo, kuinka herkästi bensiini haihtuu. Suuri höyrynpaine aiheuttaa enemmän bensiinihöyryjä ja toimintaongelmia korkeissa lämpötiloissa.